2. Tommy Tabermann-palkinto

Runoilija Erkka Filander. Kuva: Virpi Alanen.

Tommy Tabermann –palkinto Erkka Filanderille

Toista kertaa jaettu Tommy Tabermannin nimikkopalkinto on myönnetty runoilija Erkka Filanderille (s. 1993).
Tabermann-palkinnon myöntää Uudenmaan Kirjoittajat ry – Nylands Skribenter rf. Tunnustus on arvoltaan 1 000 euroa ja siihen sisältyy myös esinepalkinto.

 

Palkintoraadin perustelut:
Tommy Tabermannin nimikkopalkinto jaettiin tänä vuonna Tommy Tabermannin lesken, Tuija Wuori-Tabermannin toiveiden mukaisesti nuorelle, lupaavalle runoilijalle. Tuija Wuori-Tabermann toivoi, että palkittu olisi kirjailija, joka jatkaisi Tommy Tabermannin perintöä ja jakaisi hänen ajatusmaailmansa.


Tommy Tabermann oli koko elämänsä ajan pienen ihmisen puolella. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo olivat hänelle kaikki kaikessa. Nuorena aloittelevana runoilijana Tommy Tabermann oli rohkea oman tiensä kulkija, joka uskalsi häpeilemättä kirjoittaa herkkiä, romanttisia ja paljastavia runoja, joissa keskiössä olivat rakkaus ja humaanisuus. Koko kirjailijanuransa ajan Tabermanilla oli johtotähtinään kolme E:tä: erotiikka, estetiikka ja etiikka. Kyynisyys ja ironia loistivat poissaolollaan. Siitä huolimatta Tabermann ei koskaan ollut tosikko, vaan taustalla kupli aina myös hersyvä huumorintaju. Tämä mielessään palkintoraati lähti etsimään nuorta lupaavaa runoilijaa, joka täyttäisi nämä kriteerit, eikä kestänyt kauaakaan, kun silmät osuivat nuoreen, vuonna 1993 syntyneeseen Erkka Filanderiin.

Erkka Filander on julkaissut kaksi runoteosta. Esikoisteos Heräämisen valkea myrsky herätti ilmestyessään vuonna 2013 suurta huomiota, ei vähiten siksi, että Erkka Filander oli tuolloin vasta 19-vuotias. Teos palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla ja on tänä vuonna The European Poet of Freedom –ehdokas.


Heräämisen valkea myrsky on lyyrinen voimannäyte: mietitty, kaunis, ja ennen kaikkea häpeämättömän romanttinen. Se on intensiivinen kuvaus aistien heräämisestä, täynnä elämäniloa ja toivoa eikä siinä ole jälkeäkään kyynisyydestä tai ironiasta.

Filanderin toinen runoteos Torso ilmestyi vuonna 2016. Esikoisteoksen pitkät runot ovat siinä vaihtuneet lyhyiksi aforismeiksi ja teemat ovat vakavoituneet. Torso on teos arkkitehtuurista (ennen kaikkea kirkoista, temppeleistä ja patsaista), tiloista, uskonnosta, marttyyriudesta ja ulkopuolisuudesta. Tärkeää on myös se, mikä ei ole näkyvää. Kirjan sivut luovat oman tyhjän tilan, jossa ajatukset voivat lentää. Teoksessa kertojaminä pohtii kuinka paljon olemme valmiita kärsimään vakaumuksemme tähden? Löytyykö länsimaista enää marttyyreja? Mistä olemme valmiita taistelemaan kuolemaan saakka?
Pohjalla virtaa syvä ja vakaumuksellinen humaanisuuden virta, joka ei pelkää tuoda kipeitäkin asioita esille.

Voidaan siis epäröimättä sanoa, että jos joku nuori runoilija uskaltaa kulkea niitä polkuja, joita Tommy Tabermann aikoinaan raivasi runouden metsikköön, on se Erkka Filander. Nuoresta iästään huolimatta – tai juuri siksi – Filander tulkitsee maailmaa ja elämää avoimin silmin. Runoissa ovat läsnä vapaus, hurmio ja rakkaus, mutta myös elämän vakavat ja suuret kysymykset, aivan kuten Tommy Tabermannillakin.

Filander on myös rohkea oman tiensä kulkija, joka jo hyvin nuorella iällä päätti lopettaa koulunkäynnin ja keskittyä kokonaan kirjoittamiseen. Palkintoraati uskoo, että hänellä on vielä rutkasti sanottavaa ja haluaa kaikin tavoin tukea tätä nuorta runoilijaa pyrkimyksissään.

On tuntemattomia marttyyreja, vastarintaan nousseita, syytettyjä,
joiden vankeus, maanpako ja poistuminen pohjautuu päätökseen;
päätökseen luottaa siihen mitä ei voi tietää, mutta minkä aavistetulle
tiheydelle he ovat rakentaneet itsensä.

On patsaita, joiden kivi ilmentää ratkaisevan päätöksen hetkeä.
Näiden katseessa jokin kiristyy kuin olisi lupaus, jonka vääntövoima
on juuri päässyt vapaaksi kehon mittakaavassa.

Paljon onnea Erkka Filander!

Baba Lybeck, palkintoraadin puheenjohtaja.