14.11.2013 Hanna Lindy: Valokorttelin Fuuga

Hanna Lindy Valokorttelin Fuuga

Epifania, 2103, 57 sivua

Monien teemojen ykseys

Hanna Lindyn kokoelmassa lukija kohtaa valoisuutta ja moniäänisyyttä. Runoissa on keveyttä, mutta niissä kosketellaan myös kipeitä asioita ja syviä tunteita. Esimerkiksi Fuuga on tällainen:

Ja sävelet laskeutuvat kuin höyhenet

tai kuten pienet linnut

jotka kantoivat syksyä siivissään.

Runossa kohtaavat keveys ja syksy, jota linnut kantavat. Runo on yhtä hyvin tunnelman kuvaus kuin syksyn kuva. Lukuhetkestä ja lukijasta riippuu, miten runon kokee, sillä mahdollisuuksia eri sävyihin näinkin pienestä runosta löytyy.

Fuuga on moniääninen musiikkikappale. Kokoelman nimessä sen voi arvella tarkoittavan, että runot muodostavat yhdessä toisiinsa liittyvien runokuvien moniäänisen ja kaupunkilaisen (Valokorttelin...) kokonaisuuden.

Lähdetään siis yhdestä fuugan teemasta liikkeelle. Siihen liittyy muita teemoja, jotka toistavat aihetta, varioivat sitä ja muuntautuvat.

Kokoelma koostuu kolmesta osasta ja epilogista. Runot ovat lyhyitä, tiiviisti ajateltuja ja kirjoitettuja.

Fuugaa seuraa Epifania, ja epifania tarkoittaa loppiaista. Loppiainen viittaa siihen päivään, jolloin Raamatun kertomuksen mukaan itämaiden viisaat miehet tulivat tervehtimään Jeesus-lasta. Tässä yhteydessä Epifania on sekä kokoelman kustantajan että yhden runon nimi.

Yö on taattua runoilijoiden sanakuvastoa. Usein yö on runoilijoille työaikaa, silloin etsitään sanoja, tai saattaahan niitä tulla mieleen etsimättäkin. Runossa La nuit runon minä hämmentää kirjainten pataa: kypsyvät lauseet, kypsyy puhe.

La nuit on ranskaa ja tarkoittaa yötä. Yö onkin yksi kokoelman teemoista, runossa Yön apoteoosi tuo vuorokaudenaika kohotetaan jumalallisiin mittoihin, hiukan niin kuin verhon takana. Apoteoosi on jumalaksi korottaminen. Rooman keisarikaudella oli usein tapana korottaa edesmennyt keisari jumalaksi, tosin ei aina itsestään selvästi. Samassa runossa on säe: yön trooppi hirttää makeasti. Sanalla trooppi on monta merkitystä, mutta kokoelmassa, jossa musiikkikuvilla on tärkeä osuus, sen voisi ajatella kommentiksi apoteoosille. Sen pidemmälle ei runoa kannattane avata, koska viimeistään tässä vaiheessa ajatus alkaa harhailla; parempi vain lukea moneen kertaan ja makustella.

Jos kokoelman monet runot ovat käsitteistöltään yleiseurooppalaisia, niin on mukana myös kotimainen kuvasto, kuten runossa Metsän poika:

Kuusessa kuusen poika

latvassa vihreä poika

taivaan silmänä metsässä

ilman latvassa vapaa

katselee maailman napaa

naurua tapaa.

Kokoelman teemoihin kuuluu myös henkisyys tai hengellisyys, joihin jo aiempien runojen yhteydessä on viitattu. Runossa Henkäyksiä on säe: ja sateen sinfoniassa soi pluralismi. Runoilija kuulee sateessa sen monien soitinten äänet. Ja niinhän on, että sade voi rummuttaa ikkunalasia, peltikattoa tai vaikka sateenvarjoa ja kutakin eri tavalla. Sateen luomille monille kuulohavainnoilla on nimityksensä. Runossa on uskontoihin viittaavia sanontoja: sanastasi tulee runo, kahvista tulee tai se edustaa viiniä ja olen temppelissäni. Tässä pluralismi voi viitata moniarvoisuuteen, jossa eri uskonnoilla nähdään yhteinen ydin. Tämä runo on todella tiheä ja täynnä ladattuja merkityksiä.

Runo Random on tunnelmaltaan arkisen harmaa, jolloin päivät ovat laahaava tasainen aallokko. Mutta joskus aurinko ja tuuli kirkastavat sen.

Random on muun muassa satunnainen, sattumanvarainen. Randomi-sivusto tarjoaa satunnaista, nimetöntä juttuseuraa verkossa. Verkoissa käytävä ”keskustelu” on yleensä itseään toistavaa, mutta joskus sinnekin päivä paistaa.

No niin. Näinkin voi runoteosta lähestyä. Kuka tahansa voi analysoida minkä tahansa runon, etsiä merkityksiä ja vetää johtopäätöksiä. Eikä tarvitse välittää siitä, onko runoilija tähdännyt juuri samaan maaliin. Lukijalla on valta etsiä, löytää ja iloita löydöistään.

Ja Epilogin kaunis kieli ja sen kertomus kruunaa tämän kokoelman.

Kuvat ja teksti

Jorma Hyvönen

HUOM.

Hanna Lindy kertoo runoistaan ja kuinka hänen kokoelmansa sai koostumuksensa Kirjakahvilassa tiistaina 19.11. klo 18.00–19.30.  Häntä haastattelee kirjailija Anne Syrjä/Hanne Dahl.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! Vapaa pääsy, kahvi/teetarjoilu.

Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A.