18.1.2013 Pentti Peltoniemi: Yhdessä omin voimin

Pentti Peltoniemi on aiemmin kirjoittanut henkilöhistorian Sapeli Simonen (yhdessä Hannu Rajalan kanssa) ja toimittanut elämäkerrat Vihtori Rantasesta, Pekka Martinista, Aarne Saarisesta ja viimeksi Reijo Frankista.
Kuva: Jorma Hyvönen
Tammikuu 16. Invalidiliitto täytti 75. Invalidiliiton perustamisajatus lähti aikanaan Eino K. Kalervosta, jonka karu kohtalo vei ajamaan invalidien asiaa. Urheilullisen nuoren miehen elämä muuttui varusmiespalveluksessa, joka johti lopulta alaruumiin halvaantumiseen. Edessä oli sairaalakierre, taistelu toimeentulosta ja uudenlaisen elämän opettelu. Eino K. Kalervon elämäkerta kuvaa paitsi yhden ihmisen dramaattisen elämän myös suomalaisen invalidihuollon rakentamisen vaiheita.

URHELIJASTA JÄRJESTÖMIES JA SOSIAALINEUVOS

 Pentti Peltoniemi
 Yhdessä omin voimin
 Eino K. Kalervon elämä

 Otava 2013

Uudenmaan Kirjoittajat ry:n puheenjohtaja Pentti Peltoniemeltä on ilmestynyt tärkeä tietokirja. Harvoin saamme lukea sosiaalihistoriallista kirjaa, joka päättyy itsemurhaan.

Vahva kokija ja tekijä, maamme ensimmäinen sosiaalineuvos Eino K. Kalervo uupui. Kun kanssatekijät lipesivät rinnalta ja vastustaja osoittautui liian vahvaksi, itselliselle jäi vain yksi ratkaisu. Jäähyväiskirje vaimollekin oli lyhyt: ”Päästän Sinut vapaaksi.”

Nyrkkeilijä Eino K. Kalervo vammautui armeijassa ja lupaava urheilu-ura katkesi siihen. Toiminta työläisurheilu- ja osuustoimintaliikkeessä opetti hänelle, että ihminen voi vaikuttaa omin voimin, tehdä tuloksia yhdessä.

Kalervo oli valmis järjestömies perustaessaan Invalidiliiton vuonna 1938. Rinnalleen hän sai motivoituneita ihmisiä. Ryhmä teki Kalervon johdolla suomalaista sosiaali-, vammais- ja järjestöpoliittista historiaa. Invalidiliitto on tänään järjestö, joka työllistää 1 500 vammaispolitiikan asiantuntijaa ja tekijää. Liiton vammaisuutta koskevat näkemykset otetaan yhteiskunnassa varteen ja sen palvelujärjestelmä on auttanut tuhansia kansalaisia.

Invalidiliiton synty voitaisiin ajoittaa jo tammikuuhun 1937. Tuolloin Kalervo julkaisi lyhyen mielipidekirjoituksen nimimerkillä ”Järjestäytynyt raajarikko”.
Kirjoituksen sanoma oli, ”raajarikkojen on liityttävä yhteen ja siten  joukkovoiman avulla esitettävä vaatimuksensa yhteiskunnalle”.

Vammasta aiheutuva haitta tuli kompensoida ilman lisäetuuksia. Vammaiselle tuli järjestää tasavertaiset mahdollisuudet kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa, eikä vammaisia pitänyt jättää hyväntekeväisyyden varaan. Eräs jäsen jopa erotettiin yhdistyksestä, koska tämä oli sortunut kerjäämään.

Kalervo eteni ajattelussaan ja toiminnassaan yleisestä yksityiseen. Hän kykeni sijoittamaan vammaistyön sen yleisiin yhteiskunnallisiin puitteisiin. Kalervo on ajankohtainen myös tämän päivän toimijoille.

Yhdessä omin voimin toimii myös järjestötoiminnan oppikirjana. Se kertoo vaikuttamisesta, jäsenten koulutuksesta, tiedottamisesta ja tosiasioiden huomioonottamisesta.

Jussi Särkelä
toiminnanjohtaja
tietokirjailija

Särkelä on toiminut sosiaali- ja terveysalan järjestöissä lähes kolme vuosikymmentä asiakastyössä, linjajohtajana ja toiminnanjohtajana. Hänen eritysalojaan ovat ihmisen toimintakyvyn osa-alueet ja kuntoutus.