20.9.12 Ville Kaarnakari Kirjakahvilassa

Ville Kaarnakari
Legioonalainen Peters eli Kyösti Pietiläinen (s. 1945 Kotkassa), sekatyömies, satamajätkä ja tukkijätkä, vietti kuusi vuotta merimiehenä ja yli 28 vuotta Ranskan muukalaislegioonassa. Asuu nykyisin Etiopiassa, Addis Abebassa. Valtaosan ajastaan legioonassa Peters toimi sotilaspoliisina legioonan eliittiyksikössä, laskuvarjojääkärirykmentissä.

KIRJAKAHVILAssa To, 20.9.2012

Vieraana oli reservin majuri Ville Kaarnakari, jonka kirjallisuudessa on kaksi linjaa. Hän on tehnyt legioonalainen Petersin vaiheita kuvaavia kirjoja yhdessä ex-legioonalaisen kanssa sekä Mannerheim-ristin ritari Einar Schadewitz:n henkilöhistorian. Kaarnakarin muita kirjoja ovat jatkosotaan liittyvät romaanit Operaatio Übung-42, Operaatio Chevalier ja Operaatio Finljandija.

Ville Kaarnakari kertoi kirjakahvilassa myös yhteistyöstään Kyösti Pietiläisen kanssa: millaista on toimia kirjailijaparin osapuolena. Aivan ongelmatonta se ei ole, mutta hauskoja ja yllättäviä tilanteita kyllä riittänee. Kyse on kahden sotilaan ja kahden kirjailijan vuorovaikutuksesta.

Keskustelussa käsiteltiin näkökulmia sotahistoriaan, kanssakirjailijan rooliin ja dokumenttien käyttämisestä kaunokirjallisuuden ytimenä.

Illan isäntänä oli Jorma Hyvönen.

Kirjailijan kuva: Pertti Nisonen.

Kirjakahvila sijaitsee Työväenliikkeen kirjastossa, osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki.

Kaikki kahvilatapaamiset alkavat klo 18:00 ja päättyvät klo 19:30.

 

 

Operaatio Finljandija

Pieni pätkä Finljandijaa:

Pelastumisen mahdollisuudet alkoivat näyttää huonoilta. Simanainen katsoi suu tiukkana viivana Kekonia.
- Vangiksi ei jäädä.
Kekoni tunsi, miten kädet tärisivät lievästi. Nyt oltiin siinä tilanteessa, mistä oli joskus puhuttu. Vaihtoehdot olivat vähissä. Heidän asemapaikkansa oli todella huono. Suuri kivi, joka suojasi heitä yhdeltä suunnalta, tarjosi suojan myös viholliselle. Kiven takana voisi huomaamatta kävellä aivan heidän viereensä.
- Pitää vaihtaa paikkaa, Simanainen ähkäisi. - Pannaan uudet lippaat kiinni ja sitten rynnätään tuonne kuusikkoon, sissi osoitti suuntaa. - Siihen sitten asemiin ja tulta. Sitten uusi ryntäys. Yritetään päästä sillä tavoin irti.
Venäläisten ääniä kuului usealta suunnalta. Kekoni ojensi kätensä hyvälle ystävälleen ja monissa yhteisissä partioissa kulkeneelle Simanaiselle.
- Veikko, onnea matkaan.
Kekonin kädenpuristus oli luja. Simanainen säpsähti otteen voimakkuutta. Hän katsoi toveriaan suoraan silmiin.
- Kyllä me tästä selvitään.
Simanainen irrotti kätensä toverinsa otteesta, löi tätä kevyesti olkapäälle.
- Se, joka on viimeisenä tuossa pusikossa, tarjoaa kotona rommit! Äsken niin vakavan Kekonin naama oli virneessä.
- Tummaa Pekulia sitten, eikä mitään Alkoholiliikkeen sotkuja?

Katkelma on julkaistu kirjailijan luvalla.