15.11.2011 Matti Lounasalo: Rottia jängällä

Matti Lounasalo: Rotat jängällä

Rottia ja ihmisiä

 

Matti Lounasalon kirjoituskokoelmassa on neljä kertomusta, novellia.

Ihan pikkaiset munat kertoo tarhaikäisestä pojasta, joka joutuu suomenkielisenä ruotsinkieliseen ympäristöön, ja jonka ”mamma” on ruotsinkielinen myös, vaikka kotona puhutaan pelkkää suomea, tarkemmin sanottuna Keski-Pohjanmaan murretta – ja vaikka teksti on murretta, ei se liene uusimaalaisillekaan liian vaikeata. Muissa novelleissa kertova teksti on yleiskieltä.

Isovarvas kuljettaa rinnakkain kahden pojan tarinaa lapsuudesta varttuneeseen ikään asti. Toinen on Etelä-Pohjanmaalta talonpoikaistalosta ja toinen Helsingistä varakkaan perheen poika. He eivät varsinaisesti kertomuksen puitteissa kohtaa, mutta läheltä liippaa. Tämä on kokoelman laajin kertomus, ja vaikka siinä elämänkulut risteilevät ennen sotia ja sodanjälkeisiin vuosikymmeniin, tarina pysyy hyvin koossa.

Rotat jängällä on kertomus rotista, jotka johtajansa opastuksella lähtevät luomaan rottien ihanneyhteiskuntaa kaukaiseen erämaahan. Siinä käy niin kuin utopioille tahtoo käydä, ja niin kuin meille ihmisillekin tapahtuu, kun toiveet, tavoitteet ja arki heittäytyvät poikkiteloin toisiinsa nähden.

Neulannuppi on kuvaava nimi tarinalle, joka alkaa realistisena ihmiskuvauksena ja kasvaa maailmankaikkeutta pohtivaksi filosofiseksi keskusteluksi puiston penkillä.

 

Matti Lounasalo on taitava kirjoittaja, joskin lukukokemusta hiukan verottaa oikolukijan torkahtelu. Hänen henkilönsä elävät, he ovat värikkäitä ja omaäänisiä, uskottavia, huvittavia, mutta vakavasti otettavia. Nämä tarinat kulkevat.

Jorma Hyvönen