2022 kirjailijavierailut

Kirjailijavierailut

Uudenmaan Kirjoittajien järjestämät Kirjakahvilat kirjastoissa ovat toukokuusta 2022 lähten nimeltään Kirjailijavierailu. Yhdistyksen hallitus päätti, että tilaisuuksissa tarjotaan kahvia ja pikkuleipiä tapauskohtaisesti, riippuen kahvinkeittomahdollisuuksista.

Kirjailijavierailuja on järjestetty v. 2022 Vallilan, Keravan ja järvenpään kirjastoissa, ja tavoitteenamme on järjestää niitä muissakin Uudenmaan alueen kirjastoissa.

Maria Salo-Pulliainen: Poika, joka ei tahtonut olla hirviö.

KIRJAILIJAVIERAILU KERAVAN KIRJASTOSSA

Maria Salo-Pulliainen ja hänen kirjansa Poika, joka ei tahtonut olla hirviö ovat tavattavissa Keravan kirjastossa keskiviikkona 21.12.2022 kello 17.00–19.00. Mukana myös kirjan kuvittaja helsinkiläinen kuvataiteen harrastaja Riitta Mononen.

Sirpa Suominen haastattelee.

Poika, joka ei tahtonut olla hirviö on talvinen satu taitoluistelusta, sankaruudesta ja sadun, lelujen ja arjen maailmoista, jotka ihmeellisellä tavalla ovat yhteydessä toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa.

Se on kertomus Oskari-pojasta ja hänen tärkeästä tehtävästään.

Valkoisen kissan, ketun, pöllön ja peuran opastamana Oskari lähtee rinnakkaistodellisuuteen, satumaailmaan, jossa kohtaa velhon, hirviöitä ja prinsessoja.

* * * * *

Maria Salo valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1997. Hän on opiskellut Kriittisessä korkeakoulussa runoa ja proosaa vuosina 1990–1993 sekä käsikirjoittamista Oriveden opistossa vuonna 2012. Maria käytti aiemmin Ulla-nimeä, mutta nykyisin mieluiten Maria-nimeä.

Kirjoittaminen on ollut Marialle aina tärkeä harrastus ja intohimo. Hän on julkaissut myös kaksi Etsiväkissa-kirjaa: Etsiväkissa Esmeralda (BoD, 2017) sekä Etsiväkissa Esmeralda ja kadonneiden kissojen arvoitus (BoD, 2018). Innoittajina näissä omat rakkaat kissat Taavi ja Pina.

Riitta Mononen on pohjois-helsinkiläinen kuvataiteen harrastaja. Hän on enimmäkseen keskittynyt akvarelli- sekä akryylimaalaukseen. Mononen kuulu Haagan Taideseuraan ja Suomen Taiteilijat ry:hyn ja osallistuu aktiivisesti seurojen näyttelyihin. Värit ovat hänelle todella tärkeitä ja ne ovatkin maalauksissa usein vahvoja.

Poika, joka ei tahtonut olla hirviö on Monosen ensimmäinen kuvitustyö. Se oli haastava ja kiehtova kokemus.

Riitta Monosta voi seurata esim. Instagramissa, josta hän löytyy nimellä weirdmrsmononen. Käyttäjänimellään hän viittaa siihen, että hänen maalauksensa eivät aina ole ihan tästä maailmasta.

Paikka: Keravan kaupunginkirjaston Satusiipi, Paasikivenkatu 12, Kerava.

Olli Heikkonen. Kuva: Liisa Takala

Heikkonen: Rajalliset maat

Vallilan kirjasto

Tiistaina 13.12.2022 kello 17–19 kirjailijavieraana on runoilija Olli Heikkonen.

Häntä haastattelee toimittaja Leena Nikula.

Olli Heikkonen on kirjoittanut kuusi runokokoelmaa. Hänen esikoisteoksensa Jakutian aurinko (Tammi) on matka halki myyttisen Siperian. Se sai Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon vuonna 2000.

Vuonna 2015 julkaistu Teoria kaikkein pienimmistä (Tammi) voitti Einari Vuorela -runopalkinnon. Tuotannossa luonto, ihminen, kulttuuri ja historia käyvät vuoropuhelua.

Heikkonen on esiintynyt kirjallisuusfestivaaleilla monessa maassa, mm. Hollannissa, Saksassa ja Portugalissa.

Paikka: Vallilan kirjasto, Päijänteentie 5, 00550 HELSINKI

Hannu Niklander. Kuva: Tomi Kontio

Niklander: Luovutetut alueet

Vallilan kirjasto

Tiistaina 8.11.2022 kello 17–19 on kirjailijavieraana Hannu Niklander. Esittelyssä on hänen uusin kirjansa Luovutetut alueet.

Jatkosodan jälkeen on jälleenrakennuksen ja tulevaisuuteen katsomisen aika, joka vaatii kaikilta paitsi sopeutumista, myös uhrauksia. Weijon ja Maija-Liisan seesteinen maalaisarki alkaa murentua hehtaari hehtaarilta ja yhteiset haaveet perhe-elämästä talollisina on pakko unohtaa, kun sotaa paenneet tarvitsevat uusia koteja. Haikeus ja katkeruus kalvavat mieliä vuorotellen, vaikka hauskojakin hetkiä tarjoutuu.

Luovutetut alueet eivät jää taakse vain Karjalassa, vaan Mäntsälän rantamaisema vaihtuu kaksioon Käpylässä.

Luovutetut alueet on Hannu Niklanderin isän elämäntarinaan perustuvan sarjan Loivaa alamäkeä kolmas itsenäinen osa.

Maria Salo-Pulliainen haastattelee.

Paikka: Vallilan kirjasto, Päijänteentie 5, 00550 HELSINKI

Vallilan kirjasto

Päijänteentie 5, Helsinki.

Keskiviikko 6.4.2022 klo 18

Aino Rissanen: Rissasten ruttu otassa. Kirjan julkistustilaisuus.

Kirjan takakannesta:
"Elämä on ihmeellisempi kuin tarina. Sen kertoo äitini ja isäni ensitapaaminen.
He olivat saaneet eväät elämäänsä vanhemmiltaan ja sota-ajan Suomesta.
Niitä eväitä he käyttivät lastensa kasvatuksessa.

Minä kasvoin hiukan vinoon ja olin vähällä hukata elämäni.
Isältä saamani esimerkin mukaisesti kuitenkin pelastuin.

Ilot ja surut ovat molemmat tarpeen, jotta osaa antaa arvoa arvokkaalle elämässään.
Sen mistä löytyy onni, kerron ihan lopussa."

Haastattelija: kirjailija ja runoilija Ulla Welin

Runoilija Pirjo Kotamäki. Kuva: Jorma Hyvönen

Vallilan kirjasto

Päijänteentie 5, Helsinki.

Tiistai 10.5.2022 klo 17–19

Pirjo Kotamäki: Pompeji

Haastattelija: Riku Räihä

"Roolirunoja Pompejilaisten viimeisistä päivistä ennen Vesuviuksen purkausta vuonna 79."

Leena Sainio vasemmalla ja oikealla Eija Tuomela. Kuva: Eija Sandberg

Vallilan kirjasto

Päijänteentie 5, Helsinki.

Keskiviikko 18.5.2022 klo 17–19

Leena Sainio: Leenu, Liinu ja Tiinu – rajansa rinnoillakin!

Haastattelija: Eija Tuomela

Liian isot rinnat hallitsevat oopperalaulaja Leenu Laxin elämää ikävästi. Leenu alkaa kirjoittaa blogia, jossa hän kuvaa estoitta rintojen rajoittamaa elämäänsä.
Hän kokee, että liianisorintaiset ovat aina kärsineet myös yhteiskunnallisesta syrjinnästä. Leenu päätyy ratkaisuun pienennyttää rintansa, koska hän haluaa loppuelämäänsä laatua. ”Haluan olla nainen enkä ryhävalas.”

Leenu, Liinu ja Tiinu – rajansa rinnoillakin ei jätä kiveäkään kääntämättä. Liian isojen rintojen fyysiset ja psyykkiset haitat tarjoillaan lukijalle hersyvän huumorin keinoin, kokemusasiantuntijan syvällä rintaäänellä. Blogia seuraa kiihkeästi erinäinen kommentaattorien lauma:
”vedäppä joku aaria vai mitä ne on tisseistä paukahtaa jerikon pasuunat” ”piä jotai pressua nii ei tarvi vaate kaupassa käyä t. Rekkamies” ”CARRRAMBAAA! CarrLoss Gigantos! Maja espgnolaaaa! Los Gigants”

Eija Sandberg vasemmalla ja Ulla Welin oikealla. Kuva: Nora Lehtinen

Järvenpään kaupunginkirjasto

Tyyni Tuulio -sali, Kirjastokatu 8, Järvenpää.

Tiistai 24.5.2022 klo 17–19

Noora Lehtinen, lastenkirjailija.
Eija Sandberg: Tumman verhon takana.

Haastattelija: Ulla Welin

Eija Sandbergin esikoisteos pohjautuu suurimmaksi osaksi hänen äitinsä Saimi Virtasen haastatteluihin ja osaksi hänen enonsa Vilho Rahusen muistiin kirjoittamiin tapahtumiin. Saimin kokemukset ovat piirtyneet syvälle hänen sieluunsa ja ovat purkautuneet tarinoina joiltakin osin jo kirjoittajan lapsuuden aikana.

Teos on palanen kulttuurihistoriaa, josta lukija voi löytää samastumispintaa omaan, vanhempiensa tai isovanhempiensa elämään.

Nora Lehtinen on kolmen lapsen äiti ja työskennellyt viime vuodet kirjoittamisen parissa, mm. lastenkirjailijana, käsikirjoittajana Pikku Kakkosessa sekä perustajana Loitsutoimisto tarinamediassa. Koulutukseltaan hän on viestintäkasvattaja ja monimediatoimittaja. Opintoja löytyy myös erityispedagogiikasta.

Lehtinen on aiemmin työskennellyt useita vuosia erityisopetuksen parissa.

Hän on saanut opettajana ja äitinä seurata lasten ainutlaatuista kykyä muuttaa tavallinen arki suureksi seikkailuksi. Elämän ihmettelystä ja arjen seikkailuista onkin moni tarina saanut alkunsa.

Lehtiseltä on ilmestynyt kahdeksan lastenkirjaa:

Ainon ja Matiaksen selkokirjasarja, Hilma-tädin seikkailuista kertova lastenromaanisarja sekä Piirretään satuja iholle -sarjan Hattaratuuli ja Taika-aurinko.

Runoilija Yaseen Ghaleb. Kuva: Jorma Hyvönen

Yaseen Ghaleb ja Lauri Vanhala (oik.). Lauri on suomentanut Yaseenin runoja. Kuva: Jorma Hyvönen

Vallilan kirjasto

Päijänteentie 5, Helsinki.

Tiistai 6.9.2022 klo 17–19

Yaseen Ghaleb: Stigma.

Haastattelija: Lauri Vanhala

Yaseen Ghaleb on Etelä-Irakista, josta hän tuli Suomeen vuonna 2015 turvapaikan hakijana. Kotimaassaan hän toimi tulkkina, toimittajana, opettajana, ja hän julkaisi joitakin arabiankielisiä runojaan.

Häneltä on ilmestynyt runokokoelma Stigma (Enostone, 2021), joka on käännetty englannista suomeksi. Kirja on kaksikielinen runokirja, jossa englanninkielinen ja suomenkielinen runo kulkevat rinnakkain.

Lauri Vanhala on kääntänyt kirjan runot suomeksi.

Stigmassa Yaseen Ghaleb kertoo kokemuksistaan ja tuntemuksistaan turvapaikan hakijana, pakolaisena Suomessa.

Vallilan kirjasto

Päijänteentie 5, Helsinki.

Tiistai 20.9.2022 klo 17–19

Riika Helle-Kotka: Auringonpilkuttaja, Myrskyn aarre, Runomatkaopsa ja Tarinamatkaopas.

Ursula Anttla-Halinen: Tulitukka ja lumottu metsä sekä Syyskimikki juhlii.

Riika ja Ursula haastattelevat tosiaan.

Ritva Hartzell: Eri mieltä. (Runokirja) Haastattelija: Riku Räihä.

Ursula Anttila-Halinen

Riika Helle-Kotka

Ritva Hartzell

Ursula Anttila-Halinen on koulutukseltaan äidinkielen opettaja. Hän on syntyisin Helsingistä ja asuu nykyisin Klaukkalassa. Oloneuvoksettareksi siirtyminen innosti kirjoittamaan neljä dekkaria ja kolme runokirjaa ja laatikossa on lisää.

Tulitukka ja lumottu metsä (Kustannus HD 2022) edustaa ns. cosy mysteryä. Yksityisetsivä Aava Meri yrittää ratkoa monimutkaista palapeliä, jossa osia ovat Aleksis Kiven Canziota harjoitteleva näytelmäseurue, epäilyttävä tulipalo, kaksi kuolemaa, Yön kuningatar Hekate ja noitapiiri, salaperäiset tarot-kortit, tulitukkainen neito ja lumottu metsä.

Syyskimikki juhlii -runokokoelman (Mediapinta 2021) teemoja ovat mm. puutarha ja metsä, koti, rakkaus ja vanheneminen.

Riika Kotka on opettaja ja tietokirjailija, jolta on julkaistu useita kasvatusalan oppaita.
Viimeksi hän kirjoitti muutaman muun sanataiteen ammattilaisen kanssa Aviadorin
kustantamat Runomatkaopas ja Tarinamatkaopas.

Hän julkaisee Riika Helle-Kotkan nimellä runoja, Ensimmäinen runollinen satukirja Myrskyn aarre (Capuchina kustantamo). Se on kuvakirja, joka ystävää etsivästä kertoo Myrskystä.

Riika Helle-Kotkan runokokoelma Auringonpilkuttaja kertoo rooli- ja proosarunojen kautta
1700–1900-luvuilla eläneistä opettajista ja heidän aikalaisistaan.
Näkyviksi tulevat Jean Itard ja hänen yrityksensä opettaa susien kasvattama poika
ihmisten tavoille, maanpaossa elänyt Italian ensimmäinen naislääkäri Maria Montessori ja
vapauden pedagogi Rudolf Steiner.

Tutkimustietoon perustuva teos on kudelma fiktiota ja faktaa aikakaudesta, jossa harvoin
nähtiin lapsi yksilönä eikä tunnistettu lapsuutta omana erityisenä ajanjaksona. Kokoelma
pukee yllesi toisen henkilön nahan ja ajatukset mielenkiintoiselle aikamatkalle.

Ritva Hartzell on helsinkiläinen kansalaisaktivisti ja äidinkielenopettaja, jonka työllä ja periksiantamattomalla asenteella on sysätty vauhtiin monia aloitteita. Hänet tunnetaan erityisesti ympäristö- ja kaupunkiaktivistina mm. toiminnastaan äitinsä Elma Lindroosin alulle panemassa Josafatin puistoliikkeessä.

Timo Sandberg. Kuva: Jorma Hyvönen

Keravan kaupunginkirjasto

Satusiipi, Paasikivenkatu 12, Kerava

Keskiviikko 21.9.2022 klo 17–19

Timo Sandberg: Rikosromaani Kuolontuoksu.

Haastattelija: Jorma Hyvönen

Komisario Heittola -sarjan 12. osa vie Lahdessa tapahtuvien murhien pyörteisiin.

Luonnonsuojelualueelta löytyy miehen ruumis ja samoihin aikoihin löytyy kaupungin uimarannoilta kaksi kuollutta naista, joilla on yhteys merimieheen, jota poliisi etsii ja etsii.

Tapauksilla on yhteys vanhaan murhajuttuun. On kaksi syyllisyyden tasoa, ensiksi se, mikä ratkaistaan oikeudessa. Sitten toinen, mikä jokaisen pitää ratkaista tahollaan.

Heittola ryhmineen tutkii rikoksia kovan työn kautta.

Samalla tavalla hän pyrkii ratkaisemaan omia lähisuhdekiemuroitaan. Jännitystä riittää kummassakin.

Eija Tuomela. Kuva: Henry Streng

Järvenpään kaupunginkirjasto

Tyyni Tuulio -sali, Kirjastokatu 8, Järvenpää.

Tiistai 27.9.2022 klo 18

Eija Tuomela: Rehellinen sauna.

Haastattelija: Eija Rahikainen

Rehellinen sauna on, paitsi rikosromaani, myös kurkistus maisemiin, jonne on yli sadan vuoden aikana lähtenyt satoja tuhansia suomalaisia siirtolaisiksi.

Heidän jälkeläisiään asuu jokaisessa Yhdysvaltojen osavaltiossa, eniten pohjoisessa Michiganissa ja Minnesotassa.

Usein suomalaisten maatilat sijaitsivat reservaattien liepeillä tai jopa reservaateissa.

Yhteiselon seurauksena on sadan vuoden aikana syntynyt fintiaani-kansa, jonka olemassaolo on vasta viime vuosina tunnustettu.

Suomalaisia ja intiaaneja yhdistävät luonto, hiljaisuus ja sauna, ja valitettavasti myös suhde alkoholiin.

Villin Pohjolan syrjäiset suomalaiskylät ovat kaukana New Yorkin shoppailukatujen loistokkuudesta tai Los Angelesin filmimaailman hohdosta.

Kirjan tapahtumat ovat fiktiota, mutta todellisten paikkakuntien tuntemuksen ja tarinoiden taustalla
vaikuttavat kirjoittajan kymmenet vierailut Yhydysvalloissa ja Kanadassa sekä oman suvun
siirtolaistarinat yli sadan vuoden ajalta.

Edward Trustworthy Stanton nuokkuu mökkinsä kuistilla amerikansuomalaisella syrjäseudulla,
Kalevan kaupungin takamailla, kun pihaan pölähtää kansainvälinen rosvojoukko, joka on saunaa vailla.

Roistoille tulee riitaa ja yksi pääsee hengestään.

Miehille tulee kiire paeta ja ruumis jää Stantonin vaivoiksi.

Hänellä on omat syynsä olla kutsumatta virkavaltaa, joten hän ratkaisee tilanteen omalla tavallaan.

Rehellinen sauna on huumorin värittämä totinen tarina tämän ajan rikoksista.

Tapahtuu murha, mutta sitä ei tutkita. Tehdään petoksia, jotka nekin kuuluvat elämään.

Kun kaikki huijaavat kaikkia, tulee jokainen myös huijatuksi.