Timo Sandberg Kirjakahvilassa

Timo Sandberg
Timo Sandberg ja Anne Syrjä
Anne Syrjä

ALUSTA EI AINA NÄE LOPPUA

Osa kirjailijoista suunnittelee teoksensa etukäteen, piirtää karttoja, käyriä ja reittejä, joita pitkin kulkee etukäteen päättämäänsä loppuratkaisuun. Näin ei tee kirjailijavieraamme Timo Sandberg, jota Anne Syrjä haastatteli Kirjakahvilassa 27.10.2015. Annen kysymykseen Timo vastasi näin:

– En itsekään tiedä aloittaessani, mistä on kyse ja kuka on murhaaja.

Kirjailija Anne Syrjä oli valmistautunut hyvin haastattelemaan toista kirjailijaa. Häntä askarrutti esimerkiksi se, miksi Sandberg ei julkaissut yhtään kirjaa vuosina 2003–2006, vaikka häneltä on ilmestynyt 25 vuoden aikana 20 kirjaa, parhaina vuosina – kuten tänä vuonna, kaksi (Häränsilmä ja Yövieras).

– Joskus vain käy niin, että kirjoittaminen jumiutuu, Sandberg totesi.

Hän kertoi jokaisen kirjan kohdalla tulevan vaiheita, että tarina ei vain etene eikä kirjoittaminen  suju. Myös uskon puute on hänelle tuttua. Silloin hän lähtee kävelemään.

– Kun tarpeeksi pähkäilen asian kanssa, niin alitajunta tekee työtä.

Sandberg kertoo, että tällaisilta lenkeiltä hän on kohdannut erilaisia ilmiöitä, joita voi käyttää romaanissa. Hän mainitsee erikoisen jäätalven, jolloin järven jäät paukkuivat, ulisivat ja ääntelivät tavalla, jota ei oltu ennen koettu. Siitä hän sai kuvaavan tunnepalan romaaniin.

Yövieras –romaanista Anne Syrjä oli löytänyt ison tukun hyvää sanottavaa elävän kielen, tuoreiden ilmaisujen, koossa pysyvän juonirakennelman, värikkäät henkilöhahmot ja jännittävän tarinan ansiosta. Pientä huomautettavaa hän oli kyllä löytänyt, mutta yhden hänen kolmesta pointistaan yleisö äänesti spontaanisti nurin.

Yövieraassa tarinaan astuu uusi rikosylikomisario, Pauliina Karjusaari. En ole varmastikaan ainoa, joka toivoo Pauliinan toimivan jatkossakin Heittolan kanssa samassa tiimissä. Ja muutenkin on suotavaa, että Heittola kollegoineen jatkaa vielä myös kymmenennessä dekkarissa ja sen jälkeen yhä uusissa romaaneissa. Sillä onhan Yövieras Anne Syrjän sanoin:
– Hapekas lukukokemus.

 

Teksti ja kuvat: Jorma Hyvönen