09.01.2011 Jorma Kallenautio: Lamasta uuteen nousuun

Jorma Kallenautio: Lamasta uuteen nousuun.

EKA- ja Tradeka-yhtymien historia 1983-2008

EKA/Tradekan kaatajat kaatuivat itse

Suomi - 1980-luvun jälkipuoliskon Pohjolan Japani - syöksyi 1990-luvun alussa talouden taantuman, joka syveni nopeasti lamaksi. Vähin erin valmistuvat, aikakaudesta kertovat tutkimukset osoittavat, että suuri osa lama-ajan uskomuksia ja propagandaa oli väärää. Nyt tiedetään, että Neuvostoliiton hajoaminen tai idänkaupan romahdus eivät olleet Suomen lamassa kuin piste iin päällä. Samoin nyt tiedetään, miksi rakennusliikkeistä "edistysmielisen osuuskauppaliikkeen" omistama Haka meni konkurssiin eikä Polar tai Puolimatka. Tai että parin prosenttiyksikön siivun pankkisektorilla omannut työväen STS-pankki kantaa aiheetta lamasyyllisyyttä, eivätkä suinkaan "privaatit" KOP tai SYP. Päivittäistavarakaupassa turhaksi peluriksi pankit katsoivat osuustoiminnallisen EKAn, eivät Tukoa.

Kieltämättä tilanne muistuttaa tämän päivän puoluerahoituskeskustelua: rikospoliisi tutkii aivan toista kuin vihreän oikeusministerin Tuija Braxin rahoituslaki on säätelevinään. Rinnastus tähän päivään ja suuren laman aikaisiin tapahtumiin on suorastaan pakko tehdä luettuaan dosentti Jorma Kallenaution melkein 540-sivuisen EKA/Tradeka-historiikin Lamasta uuteen nousuun. Eka yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 2003-2008 (SKS 2009). Kirja on sekä selviämistarina että kertomus ahdinkoon joutuneen "punapääoman" kuolinkamppailusta. Vaille korisevaa suurta ruumista jäätiin, koska uhrinsa valinneet sinivalkoinen KOP-pankki ja suomenruotsalaisten ylpeys Yhdyspankki olivat itse lirissä.

EKA-yhtymän, Suomen viidenneksi suurimman yrityksen, pelasti lopulta kokoomuslainen valtiovarainministeri Iiro Viinanen. Hän tajusi, että EKAn kaatuessa olisi kaatunut myös KOP ja sen mukana miljardien markkojen verotuesta huolimatta koko suomalainen pankkijärjestelmä. Lähellä se oli nytkin Lopulta tarvittiin Ruotsin valtion Nordbanken pelastamaan suomalaiset pankkikapitalistit.

Samoin kuin tämän päivän finanssikriisin aiheuttaneet pelurit ovat luikkineet koloihinsa odottamaan uutta nousua, niin parinkymmenen vuoden takaisen kasinopelin pelurit yrittivät viimeiseen asti maksattaa viulut osuuskauppaväellä ja veronmaksajilla. Kallenaution tutkimuksen mukaan suomalaiset pankkiirit pettivät "oman" ministerinsä mennen tullen. Rakennussektorilla lyhytnäköisyydestä aiheutui huikea lasku, kun pankit estivät Hakan terveiden osien myynnin Ruotsiin. Haka kellahti, jolloin ruotsalainen pääoma tuli Skanskan muodossa, pelasti omaan taskuunsa ammattitaitoiset työntekijät ja osti konkurssipesän parhaat urakat. Kun yrityskauppaa ei syntynyt, jäivät Hakan velkojen vakuudet suomalaispankkien ja veronmaksajien riesaksi.

EKA/Tradekan ja Elannon yrityssaneeraukset kestivät 2000-luvun alkuun. Niiden jälkeen edistysmielistä osuustoimintaa edustaa enää Tradeka-yhtymän omistama majoitus- ja ravintola-alan konserni Restel. Pääkaupunkiseudun ylpeys Elanto vaihtoi SOK:n leiriin ja vanhan KK-laisen kuluttajaosuustoiminnan OTK-EKAn päivittäistavarakauppa siirtyi sekin ruotsalaisten pääomasijoittajien käsiin. Tänään lähes velaton Tradeka-yhtymä omistaa enää vajaan kuudenneksen (15,8 %:n) siivun päivittäistavarakaupan Suomen Lähikauppa Oy:stä – Siwoista, Valintataloista ja mitä ilmeisimmin nimensä muuttavista tai myytävistä Euromarketeista – jonka markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on 10,2 % (S-ryhmän 43,2, Keskon 34,2 ja Lidlin 5,1).

Osuuskunta EKA/Tradekan työntekijät 1993-2008

* Yrityssaneeraus alkoi lokakuussa 1993.
** Tradekan laskennallinen osuus Suomen Lähikaupan runsaasta 5000 kokoaikaisesta työntekijästä on vajaat 1000 työntekijää. EKA/Tradeka oli kaksi vuosikymmentä sitten Suomen viidenneksi suurin monialakonserni. Nyt sen sijoittuu liikevaihdollaan (Restel plus Lähikauppa-osuus) noin sijalle 95-100.

Kallenaution kirjaan kannattaa tutustua jo pelkästään oppimismielessä: se on taloushistorian kirjaksi jäsennelty ja selkeä sekä hyvin – ja väljästi – taitettu, ja sisältö yllättää, mikä Kallenautiota lukeneena ja kuunnelleena on yllätys sinänsä.

Pentti Peltoniemi